Vuonna 2011 Jean Patou-entinen couture-talo, joka muuttui kokopäiväiseksi tuoksuyhtiöksi vuonna 1987-palkkasi ranskalaisen hajuvesi Thomas Fontaine kehittää uudelleen yhden ikonisimmista tuoksuistaan: Joy, ruusu- ja jasmiinipohjainen tuoksu vuonna 1929. Ihmisten maku oli muuttunut - kuten heillä on tapana tehdä - ja tuoksu tarvitsi uudistuksen, jotta se osui kotiin nykyajan kuluttajien kanssa. Siitä lähtien Fontaine on työskennellyt jatkuvasti Patoun arkiston läpi antaakseen uuden elämän nykyisille hajusteilleen.
Hyppäsimme puhelimitse Fontainen kanssa Patou -tapahtuman aamuna Bergdorf Goodmanissa keskustelemaan hänen työprosessistaan, kuinka kuluttajatestaus vaihtelee tuotemerkin mukaan (jyrkästi) ja mitä paineita hän kohtaa korkealaatuisen parfyymin päätuotteena brändi.
Kerro kuinka päädyit ensimmäistä kertaa hajusteiden liiketoimintaa.
Olen työskennellyt alalla 25 vuotta, ehkä hieman enemmän. Olen pohjimmiltaan kemisti, ja Pariisissa tehtyjen kemianopintojeni jälkeen menin hajusteiden kouluun Versailles'ssa, International Superior Institute of Perfume, Cosmetics and Food Aromasissa. Olen erikoistunut hajusteisiin, erityisesti. Siellä vietettyjen vuosien aikana olin Jean Patoun suojeluksessa. Liityin suureen yritykseen, amerikkalaiseen P&G -nimiseen yritykseen, jossa olin sisäinen hajuvesi, joka työskenteli hienojen tuoksujen parissa - se oli P&G: n työn alussa hienojen tuoksujen alalla. Ja jonkin ajan kuluttua lopetin ja liityin eräisiin Etelä -Ranskan luomisyrityksiin. Ja kuusi vuotta sitten perustin oman yrityksen, joka oli erikoistunut hajusteiden luomiseen, ja sen lisäksi kolme tai neljä vuotta sitten Jean Patou pyysi minua ryhtymään heidän sisäiseksi hajusteekseen.
Onko parfyymityöntekijöiden saama koulutus muuttunut koulun lopettamisen jälkeen?
Palkkasin juuri jonkun työskentelemään kanssani ja hän on käynyt saman koulun kuin minä lähes 20 vuoden jälkeen. Se on sama, koska periaatteessa sinun ei tarvitse olla kemisti, mutta se on erittäin vaikeaa [jos et]. Tarvitset kemiallisen taustan ja koulutuksen, jotta nuoret voivat tulla hajusteiksi. [Yritykseen tulleiden] profiili on suunnilleen sama.
Joy Foreverin kanssa päivitit Patoun ikonisen Joy -tuoksun nykyaikaisille kuluttajille. Mitä eroa on ihmisten maulla tuoksussa nykyään ja kun tuoksu alun perin ilmestyi?
Päätimme luoda Joy Foreverin perustavanlaatuisesta syystä, että Joy on niin rikas käytetyn raaka -aineen vuoksi. Se ilmestyi 20 -luvun lopulla, 30 -luvun alussa. Joskus ihmisten ja nuorempien sukupolvien on todella vaikea ymmärtää tämän hajuveden merkitystä ja kauneutta. Jos vertaat sitä kirjallisuuteen, saimme nuoremman sukupolven kiinni päätimme kirjoittaa sen enemmän nykyajan sanoja, koska Joy Forever kertoo enemmän tai vähemmän samaa tarinaa kuin Joy ja käyttää enemmän nykyaikaisia sanoja. Ruusu ja jasmiini ovat rakenteeltaan hieman erilaisia.
Kuinka kauan kestää tuoksun luominen?
Työskentelemme koko ajan. Joskus et ole tyytyväinen tekemääsi ja teet joitain muita näytteitä uudestaan ja uudestaan, koska et ole tyytyväinen siihen. Joy Foreverin kanssa työskentelin ehkä 10 vuotta sen parissa. En tietenkään työskennellyt sen parissa koko ajan; kuukauden kuluttua työskentelet sen parissa uudelleen ja kuuden kuukauden kuluttua taas. Haistat sen uudelleen ja et ole onnellinen. Kun aloimme puhua tästä projektista [Joy Forever], sanoin, että olen jo työskennellyt tämän asian parissa aikaisemmin, koska minulla oli ajatus siitä, kun puhuin Jean Patoun kanssa koulussa. Aina oli ajatus uudistaa tämä ruususta ja jasmiinista tehty ikoninen asia.
Tuntuuko sinusta koskaan siltä, että tuoksu on tehty?
Kun tuoksu on tehty, on aina erittäin vaikea sanoa. Voit parantaa sitä koko ajan, mutta joskus sinulla on vaikutelma, että sinulla on se. Tuoksu tehdään, kun projekti, shortsi ja tuoksusi toimivat erittäin hyvin yhdessä. Joy Foreverille istuimme jossain vaiheessa pöydän ympärillä [tehdäksemme tämän päätöksen], koska emme [tehneet] mitään kuluttajatestejä. Pelaat joskus, mutta olimme melko [itsevarmoja].
Teetkö koskaan kuluttajatestauksia Jean Patoussa? Uskoisin, että olisit tehnyt paljon sitä P&G: ssä.
Jean Patoulle, ei koskaan. Teemme hajusteen ja tuomme sen markkinoille ilman kuluttajatestausta verrattuna Procter & Gambleen, jossa kaikki tuoksut testataan. Se tekee suuren eron. Nämä ovat kahdenlaisia hajusteita, ja heidän on asuttava yhdessä.
Aloitin urani P&G: ssä ja tiedän, mikä on kuluttajalähtöinen tuoksu. Kun [hajuvedet] tuoksuvat tuoksulle, voimme sanoa, että tämä on P&G ja tämä on L'Oréal, mutta emme voi sanoa, että tämä on Hugo Boss tai jokin muu merkki. Kun ihmiset vastaavat kuluttajatestiin, he pitävät siitä, mitä he jo tietävät. Sitten kaikki tuoksut valmistetaan samalla tavalla. Jean Patou -tuoksun osalta emme voi tehdä sitä ensinnäkään siksi, että emme ole valtavirran brändi. Olemme täysin eksklusiivinen brändi. Markkinoilla ei ole niin paljon kaltaisiamme: Hermès, Guerlain, Chanel. On vaikea löytää toista tuotemerkkiä, jota voit verrata Patoun. Kaikki pääbrändit - puhun kaikista P&G- ja L'Oréal -tuotemerkeistä - testataan. Tapa, jolla he kehittävät niitä, on sama. Meidän on oltava erilaisia. Se on riski, mutta se on ainoa tapa säilyttää brändin henki.
Uskoisin, että P&G: n ja L'Oréalin kaltaisten yritysten parfyymit painostavat kehittämään eniten myytyjä tuoksuja. Haluatko saavuttaa tämän Patossa? Millaisia paineita teillä on?
Tavoitteenamme ei ole luoda bestseller -tuoksua. Sitä myyt paljon - silloin se ei ole ylellinen tuoksu. Se on enemmän massatuotetta, koska kaikki ostavat sen. Jos haluat harjoittaa pitkäaikaista liiketoimintaa tässä hajusteiden luokassa, sinun on oltava harvinainen ja eksklusiivinen. Tietenkin meidän on myytävä tarpeeksi tehdäksemme rahaa, mutta keskitymme pitkäaikaiseen liiketoimintaan. Tavoitteenamme on, että tuoksumme pysyvät markkinoilla 10 vuoden, 20 vuoden, 30 vuoden kuluttua.
Sitten paine on erilainen. Tottakai olen paineen alla. Ensinnäkin varmistaaksemme valmistamamme tuotteen laadun. Työssäni se on luomista, mutta myös tuotantoa. Kaksi kertaa vuodessa menen Etelä -Ranskaan valitsemaan jasmiinin ja ruusun, ruusun toukokuussa ja jasmiinin syyskuussa. Sitten minua painostetaan valitsemaan oikea erä, joka sopii Joy -tuoksuun. Sitten minun on hallittava raakatuotanto varmistaakseni, että se on hyvälaatuista. Emme voi tuottaa pettymystä asiakkaillemme, koska asiakkaamme ovat uskollisia. He ovat [herkkiä] laadulle.
Toinen paine on luoda tuoksu, joka sopii Jean Patou -standardin kanssa. Esimerkiksi Joy Foreverin on oltava laadullisesti korkealla tasolla. Ja kolmas on elvyttää vanhoja tuoksuja. Uudistamme vanhoja tuoksuja. Tänä vuonna teemme Vacances, L'Heure Attendue ja Colony. Kun työskentelen tämän kaavan parissa, minun on varmistettava, että pidän tuoksun hengen. Tämä on kolmas paine. Minulla ei ole paineita tuoda markkinoille bestseller -tuoksua. Minun on saatettava markkinoille laatu ja Patou -standardi numero yksi.
Joten kuka on asiakkaasi, ellei tavallinen ostaja?
Kaikki ihmiset, jotka ostavat tuoksujamme, ovat tuntevia ihmisiä. He eivät halua ostaa tuoksua, jonka tietävät kaikkien käyttävän sitä kaduilla. Kuvittele vain, että olet pariisilaisessa rakennuksessa. Contessa toisessa kerroksessa ja taloudenhoitaja ovat pohjakerroksessa; Contessa olisi järkyttynyt haistaessaan, että taloudenhoitaja käyttää samaa tuoksua. Asiakkaamme ovat ihmisiä, jotka eivät halua haistaa samalta kuin muut ihmiset. He eivät halua tuoksua kuin viimeinen tuoksu hyllyllä Sephorassa tai suurissa tavarataloissa. Se voi olla enemmän tai vähemmän sama henki kuin kapealla brändillä. Mutta emme ole markkinarakoja, olemme yksinoikeuksia.
Mitä eroa näiden kahden välillä on?
Se on standardi ja tarina. Vakio, koska kapealla brändillä sinulla on parhaat ja pahimmat. [Markkinarakoilla] voit haistaa joskus kauheita asioita. Tai joskus saatat haistaa jotain alkuperäistä, mutta vaikeaa käyttää. Jean Patoun tuoksuja on käytettävä. Kun ihmiset menevät Patouun, he tietävät saavansa jotain alkuperäistä, mutta eivät täysin outoa. Ja tällä tavalla harvinainen, mutta ei niin harvinainen kuin kaikki kapeamerkit. Meillä on myös tarina. Useimmilla markkinarakoilla ei ole tarinaa, tai joskus tarinat ovat hieman keinotekoisia.